Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden tavoitteiden vertailu

Neuvottelutilanteissa on tärkeää tuntea myös vastapuolen tavoitteet. Aloitin keräämällä Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden tavoitteita mahdollisimman laajasti. Tämän jälkeen lähdin tutkimaan ja vertailemaan niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Tavoitteista löytyi niin yhtäläisyyksiä kuin erojakin.

Sääntöjen mukaisia tavoitteita

Yhdistykset kirjaavat sääntöihinsä yleensä tärkeimmät tavoitteensa, siksi aloitan tavoitteiden vertailun säännöistä. Koska Metalliliitto ja Teknologiateollisuus ovat molemmat rekisteröityjä yhdistyksiä, on niillä myös sääntöihin kirjattuja tavoitteita.

Molemmilta löytyy säännöistään monia samantapaisia tavoitteita, kuten koota alla toimivat mahdollisimman laajasti yhteen, työehtosopimusten solmiminen ja jäsentensä aseman sekä alan koulutuksen parantamien.

 Säännöissä mainituissa tavoitteissa on myös eroja. Metalliliiton säännöissä puhutaan työsuojelun kehittämistä tai yritysdemokratian toteuttamisesta. Näistä ei löydy Teknologiateollisuuden säännöistä mainintaa. Teknologiateollisuuden säännöissä puhutaan vain yleisellä tasolla työelämän kysymyksistä. Lisäksi Teknologiateollisuus mainitsee omissa säännöissään tavoitteeksi globaalissa kilpailussa menestymisen.

Sääntöjen lisäksi molemmilla on kirjattuja tavoitteita myös muualla. Metalliliitto arvoissaan ja liittokokouspäätöksissä, Teknologiateollisuus on kirjannut tavoitteitaan omassa strategiassaan.

Metalliliitto:

”Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n jäsen ja sen tarkoituksena on koota metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan palkansaajat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa ja sivistystasonsa kohottamiseksi. Lisäksi liiton tarkoituksena on edistää työsuojelun kehittämistä ja yritysdemokratian toteuttamista sekä edellä mainittujen alojen ammatillista koulutusta ja kasvatusta.” Metalliliiton säännöt

Teknologiateollisuus:

”Liitto on teknologiateollisuutta ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten ja yhdistysten toimialajärjestö. Sen tarkoituksena on kattavasti huolehtia Suomessa toimivan teknologiateollisuuden menestymisen yleisistä edellytyksistä avoimessa, globaalissa kilpailussa niin talouden kuin työelämän kysymyksissä.” Teknologiateollisuuden säännöt.

Palkka ja työehtosopimus tavoitteissa ristiriitoja

Palkka ja työehtojen tavoitteista löytyvät suurimman eroavaisuudet ja ristiriidat Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välillä. Tämä näkyi myös syksyn neuvotteluissa, kun monista tekstipuolen kysymyksistä oli jo päästy sopuun, niin palkankorotusvarasta ja -mallista jouduttiin neuvotteleman valtakunnansovittelijan johdolla työtaistelutoimien alla.

Metalliliiton arvoissa ilmoitetaan tavoitteeksi palkka ja työehtoihin liittyen, että jokaisella on mahdollisuus työhön ja työn kautta saatavaan toimeentuloon. Liittokokouspäätöksissä Metalliliitto tarkentaa tavoitteitaan ja ensisijaiseksi tavoitteeksi kirjataan tulopoliittinen sopimus ja solidaarinen palkkapolitiikka. Ostovoiman turvaaminen ja työelämän laadulliset uudistukset löytyvät myös liittokokouspäätösten tavoitteista. Palkankorotusten muodosta liittokokouspäätöksiin on kirjattu, että tavoitteena ovat senttimääräiset korotukset ja että palkankorotukset on ohjattava työkohtaisiin palkkoihin yleiskorotusta suurempana.

Teknologiateollisuus on omassa strategiassaan vuosille 2010–2012 kirjannut runsaasti palkka- ja työehtoihin liittyviä tavoitteita. Niistä yrityskohtaisuuden lisääminen työehdoissa, nousee selkeästi esiin. Teknologiateollisuuden strategian mukaan palkankorotukset on sovittava sillä missä työ parhaiten tunnetaan. Strategian mukaan palkkauksen tulisi olla myös kannustavaa. Palkankorotusmallien lisäksi Teknologiateollisuus nostaa esiin omassa strategiassaan myös toimivat työaikamallit ja sopimusrakenteen ajantasalle saamisen.

Metalliliitto:

”Toimintamme perustavoitteisiin kuuluu, että jokaisella on mahdollisuus työhön. Jäsenten ja jäsenperheiden hyvinvointi perustuu työnteon kautta saatavalle toimeentulolle. Hyvinvointiyhteiskunnan tuottamiin yleisiin oikeuksiin ja palveluihin nähden kansalaiset ovat tasa-vertaisessa asemassa.” Metalliliiton arvot.

”Liiton tavoitteena ovat senttimääräiset palkankorotukset, reaaliansioiden ja ostovoiman parantaminen ja työelämän laadullisten uudistusten jatkaminen” Metalliliiton 20. liittokokouksen päätös.

Teknologiateollisuus:

”Yrityskohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa. Palkoista on sovittava siellä, missä työkin tunnetaan parhaiten, eli yrityksissä ja työpaikoilla. Teknologiateollisuuden hajautettu ja paikallista sopimista edistävä työmarkkinamalli on osoittautunut toimivaksi. Tulevissa neuvotteluissa kykyä paikalliseen sopimiseen vahvistetaan. Näin palkkakehitys saadaan kannustavasti sovitettua yhteen yritysten ja työpaikkojen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehityksen kanssa.” Teknologianteollisuuden strategia.

Tavoitteena kilpailukyvyn parantaminen ja työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisiin liittyvät tavoitteet ovat molemmilla hyvin samansuuntaiset. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi molemmat nostavat tavoitteissa esiin investoinnit, tuotekehittelyn, tietotekniikan hyödyntämisen ja energiaverotuksen.

Investointeihin ja tuotekehittelyyn pitää lisätä panostamista molempien tavoitteissa. Lisäksi tietotekniikkaa pitää hyödyntää enemmän.

 Metalliliiton 20. liittokokouksen päätöksessään toteaa, että päästökauppaa ei pidä kehittää niin, että se vääristää kilpailua ja rankaisee yrityksiä, jotka ovat olleet edelläkävijöitä ilmapäästöjen hillinnässä. Teknologiateollisuus on kirjannut strategiaansa energia- ja ympäristöliiketoiminnassa myös mahdollisuuden tämän teknologian vientiin.

Koulutus voi myös omalta osaltaan lisätä kilpailukykyä. Niinpä Metalliliitto ja Teknologiateollisuus nostavat sen kehittämisen esiin myös tavoitteissaan.

 Metalliliitto nostaa esiin koulutustavoitteissaan työelämän muutoksen, paremman työllistymisen ja osaamiseen kautta paranevan tuottavuuden, joka antaa mahdollisuuden palkkauksen kehittämiseen.

Metalliliitto:

”Osa suomalaisesta teollisuudesta on energiaintensiivistä, jonka takia sen kilpailukyky on herkkää kilpailua vääristäville energiamääräyksille. Siksi liitto näkee tärkeänä kehittää päästökauppajärjestelmää siten, että se ei vääristä kilpailua ja rankaise niitä yrityksiä, jotka ovat olleet edelläkävijöitä ilmastopäästöjen hillinnässä.” Metalliliiton 20. liittokokouksen päätös.

Teknologiateollisuus:

”Investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö

Teollisuuden ja yhteiskunnan myönteinen kehitys edellyttää talouskasvua ja investointeja. Maailmanluokan yritysten mahdollisuudet kasvaa, työllistää ja luoda hyvinvointia riippuvat lopulta niiden toimintaympäristöstä. Tämän vuoksi toimintaympäristön kilpailukykyä on pyrittävä vahvistamaan kaikilla mahdollisilla keinoilla.” Teknologianteollisuuden strategia.

Metalliliitto:

”Ammatillisen osaamisen merkityksen kasvaessa tulevaisuudessa tulee ammatillista edunvalvontaa kehittää ja vahvistaa Metalliliiton toiminnassa. Tavoitteena on, että kaikille työntekijöille turvataan tasavertaiset mahdollisuudet ammattitaidon hankintaan ja ylläpitoon koulutustavasta riippumatta.” Metalliliiton 20. Liittokokouksen päätös.

Teknologiateollisuus:

”Osaamisesta ylivoimaa Teknologiateollisuus edistää ja tukee toimenpiteitä, joilla jäsenyritykset vahvistavat pitkäjänteisesti osaamistaan ja luovat uusia osaamisen keihäänkärkiä. Teknologiateollisuus on aktiivisesti mukana kehittämässä korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta, yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja kansainvälistä verkostoitumista.” Teknologianteollisuuden strategia.

Tavoitteena työhyvinvointi ja työurien pidentäminen

Metalliliiton arvoissa on oma osionsa työhyvinvoinnista. Lisäksi Metalliliiton omassa teollisuuspoliittisessa ohjelmassa käsitellään työhyvinvointiin ja työurien pidentämiseen liittyviä tavoitteita ja keinoja.

Metalliliiton Teollisuuspoliittisessa ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että ikääntyviä työntekijöitä tuettaisiin jaksamaan eläkeikään asti. Myös ikääntyvien tarpeet olisi huomioitava paremmin työnjärjestelyissä. Lisäksi Teollisuuspoliittisessa ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että työpaikoilla kehitettäisiin toimintamalleja, joilla parannetaan työhyvinvointia ja lisätään motivaatiota.

Teknologiateollisuus tyytyy strategiassaan mainitsemaan suurimman voimavaransa. Henkilöstön hyvinvointia on kehitettävä muiden työmarkkinan osapuolten kanssa yhteistyöhankkeissa.

Metalliliiton, Teknologiateollisuuden lisäksi Ammattiliitto PRO ja Ylempien toimihenkilöiden YTN sekä Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ovat mukana työhyvinvoinnin ja työurien pidentämiseen liittyvien tavoitteiden pohjalta syntyneessä Hyvä työ – Pidempi työura hankkeessa.  

Metalliliitto:

Tavoitteet

• Tuettava ikääntyvien työntekijöiden jaksamista varsinaiseen eläkeikäänsä asti. Siksi ikääntyvän työvoiman erityiset tarpeet on huomioitava nykyistä paremmin työn järjestelyissä ja sisällöissä.

• Metallialan työpaikoille on kehitettävä toimintamalli, jolla parannetaan työhyvinvointia, tuetaan eri-ikäisten monipuolista osaamista, hyödynnetään työntekijöiden vahvuuksia ja lisätään motivaatiota. Metalliliiton Teollisuuspoliittinen ohjelma.

Teknologiateollisuus:

”Lisäksi yritysten suurimman voimavaran, henkilöstön, hyvinvointia kehitetään useiden teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolten yhteisten hankkeiden avulla.” Teknologianteollisuuden strategia.

Yhteiskunnallinen vaikuttamisen tavoitteet

 Molemmilta löytyy myös tavoitteita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tässä on havaittavissa selkeä jako:

Metalliliitto asettaa omissa arvoissaan tavoitteeksi oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa myös yritykset kantavat vastuuta.

Teknologiateollisuus puolestaan määrittää yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteeksi EU:ssa vaikuttamisen. Erityisesti esiin nousee vaikuttaminen EU:n Teollisuusstrategia 2020:een.

Metalliliitto:

”Edistämme taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Haluamme kehittää yhteiskuntaa, jossa myös yritykset kantavat sosiaalisen vastuunsa.” Metalliliiton arvot.

Teknologiateollisuus:

”EU:sta tuleva sääntely vaikuttaa yhä merkittävämmin suoraan ja välillisesti suomalaisiin yrityksiin. Teknologiateollisuus työskentelee yhteistyössä EU:n komission ja parlamentin sekä muiden toimielinten kanssa toimintaympäristön kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tärkeitä aihealueita ovat muun muassa EU:n Teollisuusstrategia 2020, digitaalinen yhtenäismarkkina ja innovaatiopolitiikka. Lisäksi ilmasto- ja ympäristö- sekä energiapolitiikka vaikuttavat suuresti yritysten toimintaympäristöön.” Teknologianteollisuuden strategia.

Loppusanat

Paperilla Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden tavoitteet ovat useimmissa kohdissa yllättävän lähellä toisiaan, palkkapolitiikassa löytyivät ne suurimmat eroavaisuudet. Vaikka tavoitteet ovat paperilla yhtenäisevät, ovatko ne yhtenevät oikeassa elämässä ja neuvottelupöydässä?

LÄHTEET:

Hyvä työ – Pidempi työura. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden yhteishanke http://www.tyohyvinvointi.info

Metalliliiton 20. liittokokouksen päätökset. http://www.metalliliitto.fi/c/document_library/get_file?uuid=74724d9c-5f4f-4899-a2da-84af3c7bf3b2&groupId=10137

Metalliliiton arvot. http://www.metalliliitto.fi/web/fi/metallityovaen-liiton-arvot

Metalliliiton säännöt. http://www.metalliliitto.fi/c/document_library/get_file?uuid=c872ebb0-e0f9-491e-83a4-519fc284496d&groupId=10137

Metalliliiton Teollisuuspoliittinen ohjelma. http://www.metalliliitto.fi/c/document_library/get_file?uuid=0f76ce93-a80a-4654-9880-44806d3ba81c&groupId=10137

Teknologiateollisuus: Strategia 2010 – 2012. http://www.teknologiateollisuus.fi/file/10226/Strategiset_teemat_2010_2012.pdf.html

Teknologiateollisuus säännöt.  http://www.teknologiateollisuus.fi/file/803/TT_saannot_A5.pdf.html

Teknologiateollisuus: Vaikuttavin suunnannäyttäjä.  http://www.teknologiateollisuus.fi/file/10224/TT_strategia_esite.pdf.html