Vastakkain asettelun aika jatkuu ja jatkuu

Vaikka Kokoomus jo vuosia sitten vaalikampanjassaan mainosti, että vastakkain asettelun aika on päättynyt. Jokainen joka on vähääkään seurannut uutisia, on huomannut että näin asia ei ole. Erilaisia ehdotuksia on riittänyt työantajapuolella, joka aloitti neuvotteluihin valmistautumisen jo hyvissä ajoin vyöryttämällä ilmoille vaatimuksia palkka-alesta, työaikojen pidentämisestä ja monista muista heikennyksistä työehtoihin.

Näitä vaatimuksia esimerkiksi EK esittää, vaikka itse toimii aivan toisin. Työntekijöille he tarjoavat nollakorotuksia, mutta omien johtajien palkkoja korotetaan samaan aikaan useille kymmenillä prosenteilla. Oman näkemyksensä tueksi työantajapuoli tyrkyttää ajatusta että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on heikko kilpailijamaihin verrattuna, monissa vertailuissa Suomi on kuitenkin kilpailukyvyltään maailman kärkikastia.

Ammattiliitoille on tässä kilpalaulannassa jäänyt valitettavasti kommentoijan rooli. On kuitenkin muistettava, että Metalliliitto julkisti viime liittokokouksen päätteeksi toimintansa päälinjaukset liittokokouskaudelle. Linjauksissa mainitaan monia työehtosopimuksiin liittyviä tavoitteita kuten senttimääräiset korotukset, vuosiloman pidentäminen ja oman ilmoituksen käyttö lyhyissä sairaslomissa, sekä monia muita. Nämä linjaukset eivät kuitenkaan saaneet valtakunnan mediassa läheskään samanlaista huomiota kuin työnantajapuolen tekemät esitykset. Median huomion vähäisyydestä huolimatta ne ovat tärkeä osoitus siitä että myös Metallityöväen Liitolla on tavoitteita, joilla se haluaa parantaa jäsentensä työehtoja.

Työnantajat kuuluvat omiin järjestöihin, jotka ajavat heidän etuaan, siksi myös meidän työntekijöiden pitää yhdessä tavoitella parannuksia omiin etuihimme Metalliliiton välityksellä. Metalliliitto onkin aloittanut järjestäytymiskampanjan, jonka tarkoituksena on kasvattaa järjestäytymisasetta ja lisätä jäsenten aktiivisuutta. Helsinki-Uudenmaan aluetta varten on palkattu järjestäjiä ja sen lisäksi valitaan myös vapaaehtoisia järjestäjiä luomaan yhteyksiä työpaikkoihin.

Jotta voimme laittaa kampoihin työantajapuolelle on meidän työntekijöiden pidettävä yhtä ja liittouduttava. Parhaiten tämä käy niin että kuulumme kaikki liittoon. Vain yhdessä toimien voimme vastata työantajien esittämiin heikennysesityksiin uskottavasti.

Vastakkain asettelu tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, koska työantaja pyrkii kasvattamaan omaa osuuttaan jaettavasta. Vastaavasti meidän työntekijöiden tavoitteena on kasvattaa oma osuuttamme tai pitää kiinni edes siitä, mitä tähän mennessä on saatu siitä tingattua. Kun eri osapuolien tavoitteita neuvotteluissa sorvataan sopimuksiksi, niin kumpikaan osapuoli ei tietenkään saa täysin omaa tahtoaan läpi. Tulevasta syksystä on siis tulossa tiukka, sopimuksen syntyminen on varmaan vielä kovemman rutistuksen takana kuin viimeksi. Sen verran kaukana tuntuvat olevan osapuolien tavoitteet.